tiistai 21. helmikuuta 2012

Viltti - koulutyö

Lupasin joilleen sillon joskus enne vuodenvaihdetta ottaa kuvan viltistä, jonka tein koulussa ja tässä tämä merkintä nytten sitten on.

Viltti on 100% villaa. Koulussa siis piti ensimmäisenä kutomistyönä tehdä jokin tuote villasta ja tein tuollaisen viltin. Tämä tosiaan on jo valmistunut ennen joulua 2011, mutta sain aikaseki vasta nytten ottaa kuvan tuosta.
Viltti on 180 cm pitkä ja 140 cm leveä.

Tälläviikolla saan itselleni puuvillatyön, josta tein 2 käsipyyettä. Noista kuvat sitten ja lahjaksihan nuo menevät.
Seuraava työ olisi sitten matto. Olen tietoinen millaisia värejä haluan käyttää, mutta katsotaan mitä tuosta oikein tuleekaan...


Lisää koulutöitä *klik*

torstai 16. helmikuuta 2012

Ou jes

Piristävää, vallankin piristävää. Tämä kaikki, koska: sain tilaustyöt tehtyä, LOAS ilmoitti kämppä ehdotusta yksiöstä, ompelukone on kämpillä, ilmat näyttävätä lämpenevän edes hitusen ja sain tehtyä ekat villasukkani~

Tässä jaksossa on koulussa neulomista ja ekana hommana oli neuloa villasukat. Nuo sain valmiiksi, ilman yhtään virhettä ja valmistuivat luokan ekana. Toka työ on vapaavalinnainen ja ajattelin kokeilla tehdä sellasella hassulla koneella huivin. Tässä väliaikan olen tehnyt kynsikkäät ja lapaset.

Tilaustyöt ovat nyt tehtynnä! Eli siis tarkoitus oli suunnitella / tehdä feenikslintu ja kihlajaiskuva. Feenikslintu tulee kitaran kaulaan ja toivottiin siihen sopivaa. Sitten kilhajaiskuvaan toivottiin kooksi A4. Nuo kummatkin ovat kelpuutettu ja lähtevät postiin huomenna.

LOAS ilmoitti yksiöstä, johon voisi muuttaa 1. huhtikuuta. Tarkoitus olisi nyt lauantaina mennä katsomaan tuota yksiötä. Tuo olisi 3 € kalliimpi, kuin nykyinen kämppä. Paremmalla paikalla ja lyhyempi koulumatka! Mitenniin toivon, että natsaisi~

Ompelukone. Sain kämpille äitin ompelukoneen. Höhöhö. Voin nyt ommella jos tarvetta on ( todellakin on ). Mutta aivanvarmasti menen kyllä Staipaleella käymään, koska tuolla on paljon kaavoja ja saumuri.

Huomenna on vapaata. Olisi ollut 2 tuntia matikkaa, mutta opettaja antoi tehtäviä jotenka ne pitää tehä etänä. Höhöhöh! Käy tämä vallanhyvin!
Tänään 08-13 olisi ollut puolestan kutomista, mutta tunnit siirrettiin tällepäivälle. Tänään siis olisi ollut koulua 12:00 asti.

Mitenkä niin hieman randomia? Olet kaupassa ja siellä vastaan tulee vartija, joka tervehtii todella tuttavallisesti. Hassua on se, etten todellakaan tiedä kuka helekutti tuo oli....jos joku sattuu tietämään, kuka on Lpr, Pallon alueen S-Marketissa vartina, niin saapi toki valaista että tiedän kenelle olen moikannu...

Moppi aloitti juoksunsa eilen ja juoksuhouja ei ole hankittu vielä / tehty. Shittendaalen. Pitää koittaa väsätä nuo..
Alkuviikosta pesin myöskin kävelevänpuuvillamopin ja nyt tuo on puhdas ( hetken ) Moppi!

Hiihtolomalla käypi suuntana Oulu ( =Anni )! Tuolla sitten tulee vekkulia ja kaiketi väripäähän, josko kiva sävy löytyypi.

Viikonloppu menee suunnitellusti: vekkihameen teolla, Sims3'sta pelaten ja lagien! Ou jes.



P.S. TinyChat on aika random.

lauantai 11. helmikuuta 2012

You are not alone

Tekstiä, joka tuli mieleen yhden laulun sanoista ja asioista. Laulun sanat on laitettu englanniksi merkinnän loppuun. Teksti tosiaan ei ole minkään sortin negatiivisellä idealla kirjotettu, halusin vain ilmaista ajatuksiani julki.

On niitä hetkiä ja päiviä elämässä, kun vastoinkäymiset tuntuvat ylitsepääsemättömiltä ja kun kaikki tuntuu kaatuvan niskaan. Kuinka tekisikään kääntää kovakuori tai huntu päälle ja vain unohtaa nuo asiat. Unohtaa kaikki nuo mielestä, jotta olisi helpompaa. Valita se helpompi tie, koska sillä hetkellä tuo valinta tuntuu parhaammalta. Helpottaa hetkellisesti, mutta lopputuloksena on seuraava: tuo teko syö sinua sisältä kaiken aikaa ja lopputulos ei ole kiva.

Kuinka seisot yksinäsi haasteittesi kanssa pimeässä tyhjyydessä. Kuinka varjot saavuttavatkaan sinua, yön pimeydessä. Nostat kätesi suojaamaan sinua, pääsi päälle ja ajattelet: " Miksi kaikki muut kehittyvät, mutta minä en? ", " onko minussa jokin vika? ", " Haluan vain pitää kiinni unelmistani ja tavoitteistani ". Luot itsellesi kovan kuoren suojaksi, jotta varjot eivät saavuttaisi sinua, pääsisi koskemaan. Istut kasassa pimeydessä, epävarmuudessa, uudessa tilanteessa. Teet kovasti töitä sen eteen, että kaikki olisi hyvin ja kuinka valopilkottaisikaan kuoresi raosta. Kuinka joku rikkoisi kuoren ja päästäisi valon sisälle. Odotat ja odotat. Usko valoon alkaa olla jo hiipumassa...kuoreen rikkoutuu aukko ja valo pääsee sisään. Hetkellä, kun vähiten tapahtuvaa asiaa odotat.

" Ei mennyt niinkuin elokuvissa tai animessa " Sitäpä. Noissa kuvataan asiat, helpomalla kaavalla, siten miten ne eivät toteudu oikeassa elämässä. Asiat eivät ole niin yksinoikoisia ja itsestäänselvyyksiä.

" Paluu menneisyyteen, kun valitsin tien etten pitänyt ihmisuhdetta kunnossa, kuin yhden osalta, koska kahliuduin yhteen ja menetin kaiken muun ympäriltäni. " Ketään ei pidä kahlita tai kahliutua. Olkoon kyse siten työn teosta, seurustelusta, ystävyydestä tai mistä hyvänsä, niin ketään ei voi eikä pidä kahlita. Jokainen ihminen tarvisee myös omaa tilaa ja muitakin kuin vain yhden. On kamalaa katsoa vierestä, kun tälläinen menettäminen tapahtuu tuttavapiirissäsi.
Jotenka ei ole tarkoitus valita joko tai, ihmissuhteissa. Ei ole tarkoitus valita siten, että olisit vain yhden kanssa, kuten parhaankaverisi, etkä kenenkään muun.
Sillä jos ihmisuhde on kunnossa, ei kukaan oleta tai pakota tuollaisiin radikaaliin valintoihin.

Elämässä on paljon asioita, joitten eteen joutuu tehdä paljon, todella paljon töitä jotta asiat luistaisivat tai, että nuo saavuttaisi. Lopputulos kannattaa eikä periksi pidä antaa, vaikka välillä se tuntuisi helpommalta. Pitäen koittaa ajatella valoisalla mielellä, vaikka eihän tuo helppoa ole, mutta eipä elämä yleensäkkään ole helppoa.

" Miksi muilla tuo asia sujuu paremmin kuin minulla? " Totuus on se, että he ovat tehneet suuren, pitemmä polun tulokseen missä nyt ovat ja sinä olet polun alussa. He ovat kulkeneet aivat saman tien, minkä sinä olet aloitanut kulkemaan. Kerta muutkin ovat päässeet polun päähän, pääset sinäkin aivan varmasti ajallaan. Polku on kaikilla yhtä kivinen, toiset kokevat sen vain hieman erillailla.

Ajatusmaailma kasvaa ja kehittyy iän myötä. Pienenä ajatletiin asioista paljon suppeammin, kuin nyt. Kun kuljet polkuasi eteenpäin, koet erillaisia kokemuksia jotaka kasvattat sinua erillaisiin suuntiin. Ajatusmaailmasi laajenee hiljallee, eri asioihin liittyen. Kuinka maailma, elämä ei olekkaan niin mustavalkoinen.
Elämä opettaa.

EI KUKAAN ole mestari syntyessään.

----------------------

The heart-like clouds
Were as if they changed shape
Someday I’ll change too, won’t I?

I tried to stand alone
Between the parting way
As the shadows quietly vanished

Like when the sun is there
Even when it’s sinking
So I can’t let go of that dream

Watch how I can change my destiny
And thousands of other destinies
But now I wonder, what I can do with these hands of mine
reach out from inside

When you start to lose sight
Of even your important things
How many words will you be saved by?

Even an irreplaceable treasure
Nurtures me, pushes my back
Because it gave me a strong heart

Moving fantasies
Are things that are definitely existing there
By just believing; I won’t lose to anyone
there’s faith in my soul

Now it’s diamond-like
Being polished for it to shine
The light will start off the more it hurts
It’ll change more and more

Watch how I can change my destiny
And thousands of other destinies
But now I wonder, what I can do with these hands of mine
Moving fantasies
Are things that are definitely existing there
By just believing; I won’t lose to anyone
reach out from inside


~ Changin - Stephanie ( D.Gray-Man ED 8 )

perjantai 10. helmikuuta 2012

Kangasta

Kyllä, nyt on Taigan asuun kankaat. Lopultakin! Kankaat piti ostaa jo viikko sitten, mutta tänään vasta nuo sain aikasiksi hankkia. Laiskuus on kirous. Kuitenkin, kankaat löytyivät Eurokankaasta ja hintaa noille tuli 28€. Vuorikangasta, jakkuun kangasta ja vekkihameeseen kangasta.
Napit pitää vielä hankkia asuun. Mutta, mutta pikkuvikoja~

Viikonloppu menee Savitaipaleella, vekkihametta tehdessä ja se onkin tämän viikonlopun operaatio. Ainakin koitan saada tehdyksi tuon viikonlopun aikana. Yritystä on, mutta miten viekään laiskuus voiton? >3
Koitan saada myöskin otettua kuvia työn vaiheista ja laitettua tänne blogiin~

P.S. Sain -10% etukubongin Eurokankaaseen joka on voimassa 31.3.2012 asti ~

torstai 2. helmikuuta 2012

" Oudon rannan hiekkaa, jota pölytetään "

Elämä. On paljon asioita mitkä tuntuvat paljon helpommalta kunnes tulevat omalle kohdalle. Tunteita, iloja ja suruja. Tuntuvat paljon vähäpätöisimmiltä kunnes omaan nilkkaan kopsahtavat. Hassua.

Tahdon tämän sotatanreella ollessani pölypilven laskeutuvan ja kaiken rauhoittuvan ennallee. Rauhaksi. Kaikki ollen okei ja fiilinki ollen samoin tuollainen.
Tunnetiloja jotka eivät katoa, koska ovat niin vahvat ja joita tykkää mukavasti järki ja kaikki muu mukava pyöritellä. Tuloksena on kunnon ralliraja, eri ajatusten kesken. Haasteellista on koittaa saada nuo lopettamaan ja luomatta soppaa sekavammaksi. Mitä tuo loppupelissä ei välttämättä olekkan, mutta koska ajatukset...niin nuokin tuntuvat sekametelisopalta. Taitavat tykätä tuosta sopasta todellakin kovasti.
En halua menettää yhtään tärkeää immeistä mistään hinnasta ja toivon niin ettei tapahtuisikaan.
En todellakaan oleta kuitenkaan, että muutokset tapahtuisivat nopeasti tai pölypilven laskeutuisi sormia napsauttamalla.

Missä olivatkaan rauhalliset eloin?..alkavan kevään tuomat lisä " ilot "...fuu oikee. Ottakoot " ilot " jonkun muun. Ei kinosta vain tuollainen " keväthuuma " laisin. Koska on jo tunnetiloja ennestäänkin.
Asiat eivät aina ole niin yksinkertaisia. Toivon kuitenkin, ettei turhaan rämpisi lumessa etiäpäin asioitten vuoksi mistä välittää.

Unelmien vuoksi kyllä pitää uhrautua, palata maaliin monestikkin. Ollen kyllä sitten sen arvoista. Peruskoulusta lähtien olen hakenut piirustuskouluihin. Pääsykokeisiin olen päässyt ja hienoja kokemuksia ovat olleet. Yritän jokaisella mahollisella kerralla kun vain voin. En halua missata yhtään tilaisuutta tavoitteeni saavuttamiseksi. Haaveita on ja pitää olla!
Haaveilen mm. omasta bordercolliesta, omakotitalosta ( jossa on parveke! ) ja kaikesta muusta jännästä. Koiran hankinnan koitan kovasti toteuttaa, mutta vielä ei ole kala napannut syöttiin. Kaikki ajallaan, kaikki ajallaan.

Muutoksia. Jokaisessa meissä tapahtuu muutoksia ja omalla kohdalla olen havainnut, että olen pehmentynyt. Palautunut hiljalleen sellaiseksi mitä oli ennen kovan kuoren tulemista. Koulukiusaamisen kovettamaa luonteen kuorta. Paljon mielessä mitä haluaisin tehdä, mutten uskalla tai kehtaa. Ei vain vielä rohkeus riitä sellaisen. Palautumis vaihe on vielä menossa. Hiljaa hyvä tulee.
Esimerkkinä ollen halaaminen. En enne voinnut sietää haalamista, mutta nyt voin halata ja toisia halaan ihan mielellänikin. Persoonallisuus onneksi on sellainen ettei muutu. Sen voin vakuuttaa. Sekava kuin seinäkello.

En tahdo, että immeiset saavat väärää käsitystä, negatiivistä käsitystä ja siksi arveluttaa kamalasti kommunikoidat. Niin monelle.
Tiedostat tilanteen ja asioita ja kaikkea mutta, kun tunne puoli sanoo, hassuja asioita. En tahdo tehdä väärää askelmaa tai aiheuttaa ahistusta tai muuta negatiisistä tosiaan.
Toimisikohan tähän Bebanthen -rasva? Sen pitäisi korjata kaikki, auton lommoista alkaen.

Periaatteita. Jokaisella on periaatteita ja ne piruvie muuttuvat jostain hassuista syistä. Tai sitten joittenkin ihmisten kohdalla tulee poikkeuksia periaatteisiin. Ihmetouhua tuollainen kyllä on.

Nostalgiaa. Hyvin paljon nostalgiaa. Katselin kuvia, alkaen vuodelta 2008. Kun astuin Opistolle. Hyvin nostalgisia, hyvin paljon ihania hetkiä Opistolla. Samalla myöskin niitä satunnaisia negatiivisiä, jotka kuuluvat asiaan.
Toki katselin muitakin kuvia kuluneita vuosilta 2008-2012. Ihania hetkiä niin on niin paljon ja sitäkin ihanampia immeisiä ja muistoja~
Haistakaa home, kun teitä on niin monta ja asutte niin eripuolilla Suomea! >8(

Koulussa työt valmistuvat ajallaan, onneksi. Annille teen pellavasta noin 38cm leveää ja 60 cm pitkää puuvilla työtä. Tuo on jo hyvällä mallilla ja saan tuon toivon mukaan vietyä Ouluun, kun Annille menen maalikuussa. Viimeistään huhtikuussa.
Koulussa sain valmiikis myös koiran makuualustan päällisen. Kotio tuon saan kait ensiviikolla?
Totesin myöskin, että koulun koneet eivät halua olla yhteistyössä: puolen tunnin sisään 2 ompelukoneen neulaa katki. Opettaja sanoi, että en tehnyt mitään väärin, vaan, että herkässä koneessa oli joku pikkuinen, mystinen, tekninen ongelma. Noh, ihan sama.

Voisin kirjoittaa fictiä joku päivä kyllä. Voisi tulla unien perusteella taas hyvin randomia tekstiä.

...tulipas henkevää tekstiä, tai no ainakin yritys kirjottaa henkevää tekstiä. Yrittänyttä ei lasketa ja lippu pitää pitää korkealla niin kauankunnes sydän lyöpi!